Vegaanina Valko-Venäjällä

Mä päädyin nyt loppupeleissä luopumaan mun viimisimmistäkin eläimellisistä himoista eli kananmunista, juustosta ja rahkasta. Täällä ollessa söin vielä rahkaa, muttakun Minskistä saa tilattua vegaanista jogurttia kotiinkuljetuksella, mä hyväksyn sen. Ennen kuin mä tulin tänne, Vova nimittäin ilmoitti kohteliaasti että hänen ollessaan vegaani, ei tähän talouteen saa tuoda lihaa. No lihaa en ostanut kahteen vuoteen, syöny todella todella satunnaisesti ja vähän jos jossain ollut tarjolla, eli sitä ongelmaa ei ole. Rahkan se hyväksy (eli ei haitannu et toin tänne), kananmunat mä jätin itse pois. Juustoakin mulla oli mutta täällä on niin mielenkiintoinen uusi ruokamaailma mulle että ei paljon munia kaipaile kun kaikki on niin maistuvaa. 
Ekassa kuvassa kaksi erilaista Varenikia; peruna-sieni- ja mustikkatäytteinen.
Tokassa vegaanista kaviaaria joka on tehty merilevästä. Löytyy myös mätiversio!
Kolmannessa vegaaninen majo ja vegaaninen maitojauhe mitä käytän kahvissa maidon korvikkeena.

Mun kasvissyönti itseasiassa alkoi kokeilusta Otavan Opiston aikoina kun siellä ruokalassa oli myös kasvisvaihtoehto ja eksä oli vegaani. Se jäi vähän niinkuin päälle tahtomatta. 
Itseasiassa jos nyt viilataan syvemmälle, voinko kutsua itseäni vielä vegaaniksi kun mun aate on semmonen, että jos nyt vahingossa, tai no kerron esimerkin:
Me ostettiin vegaaniset falafelrullat, ja kotona kun avattiin, olikin sen taikinarullan päällä juustoa. Vova ei sitä voinut syödä, mutta vaikka mä olisin "vegaani", mä söisin. Mitä järkeä enää siinä vaiheessa kun se juusto on jo siinä. Roskiinko me sit oltais ne nakattu jos mä en ois syöny?  Olenko mä sit cheagan? Mulle toi termistö on yks mysteeri, syön tai olen syömättä tietynlaisia ruoka-aineita omista henkilökohtaisista syistä, en siksi että olen jonkun yleisen määritelmän mukainen "vegaani". Jos sattuu joskus vahinko, se ei mun maailmaa kaada. Vähän pitää pitää pipo löysällä ettei tule päänsärkyä. Olenkin keksinyt itseäni paremmin kuvaavan termin ja se on osa-aikavegaani. Ja sillä osa-aikaisuudella ei ole mitään tekemistä ruoan kanssa vaan kaiken muun kanssa mitä tämä termi pitää sisällään. (Ja sen falafel-ravintolan työntekijät ei olleet suomalaisia niin ne ei ehkä osannut termiä vegaani. )
Olenko siis vegaani jos omistan kengät joissa on eläinperäistä liimaa? Tai jotka ovat nahkaiset? Jos kengät ovat ajalta ennen siirtymistä edes kasvissyöntiin? Mielipiteitä on monia ja terminä "veganismi" onkin hyvin hyvin epäilyttävä vai mitä mieltä olette?

Takaisin elintarvikkeisiin.. ;) Rakastan siis noita ylläolevia salaatteja! Kaali-, porkkana- ja soijasalaatti, ja niitä on kaikkia ihania eri makuja niinkuin nyt on karpalo, valkosipuli ja chili. 
Mulla on ollu aina joku säilykeruokahimo, ja täällä niitä on joka lähtöön. Vovan isoäiti ja äiti tekee  vielä itse kaikenmoisia mehuja, hilloja ja suolaisia säilykkeitä ja roudaa niitä meille tänne. Oon ihan haltioissani. Ja siis Myrttisten suolakurkkujen suurimpana fanina, kaikki mahdolliset Suomesta löytyvät suolakurkut kokeilleena, en koskaan uskonut että mikään voi maistua paremmalta kuin Myrttinen kunnes Vovan babushka toi meille suuren purkillisen omatekemiä suolakurkkuja! Ah mikä makuelämys, rouskuvia valkosipulisuolakurkkuja, ei löydy parempaa tästä maailmasta, niissä on kaikki kohdillaan.

Me saadaan melkein kaikki vihanneksetkin babushkalta. Parin viikon välein meille tulee kauhee lasti perunoita, tomaatteja, avomaankurkkuja, herkkusieniä, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, kaikenmaailman yrttejä yms. joten meille ei jää kauheasti ostettavaa itselle!Allaolevat pussukat on Minskissä sijaitsevasta Vegetus-nimisestä vegekaupasta ostettuja kasvispihvintekoaineksia. On herne-, kikherne, linssi- ja tattari-rouheet ja on muuten hyviä. Vegetuksella on kotiinkuljetus tänne Gomeliin asti vaikka välissä on 300km! Tilataan sieltä tofua, noita burgerirouheita, jogurtteja, jälkkäreitä, leivänpäällislevitteitä, "nakkeja" ja mitä nyt milloinkin.

Semmoisia ruokajuttuja täältä päin. Ei kyllä siis mitenkään valkovenäläinen ruokavalio meillä. Toki mieheke kokkailee aina välillä vegaaniversioita perinneruoista jotka on yllättävän samanlaisia kuin Suomessa; perunaa ja lihaa! Mutta ollaan molemmat saatu niin paljon uusia ulottuvuuksia ruoanlaittoon ja tykätään hirveesti toistemme ruoista. Allaolevassa kuvassa vielä yks mun lemppari; seaweed-salaatti, onko se nyt sit merilevää vai mitä. Todella ravinteikasta ja todella hyvää!

//So finally I became vegan! We are both vegans and here are few pictures what Belarus has to offer for us. We get plenty of vegetables from Vova's grandma, and she makes the _best_ pickles in the world! So there are not so many things we buy from a store by ourselves. In Minsk there is a shop called Vegetus which delivers tofu and other stuff from Minsk to Gomel. So, these pictures show you bunch of my favorite groceries what you can find from local stores!//

//Мы оба веганы и вот что Беларусь может предложить нам. Мы получаем кучу овощей от бабули, и она делает лучшие квашеные огурцы в мире. Но не так уж и много можно прикупить в магазине. В Минске есть магазин Vegetus, с доставкой в Гомель. Фото покажут вам немного любимой мной еды из местных магазинов!//