FRANKFURT AM MAIN

Sainpahan vihdoinkin aikaiseksi kirjoitella tänne. On ollut reissua ees taas, muuttoa, koulujuttuja yms yms. Kuukaudessa siis Suomen lisäksi menin läpi 12 maata (mun uusi ennätys) ja siihen hulinaan sisältyi 7 lentoa. Tuntui oikeasti siltä että lentokone on mun arkinen kulkuväline.

Viikonloppu Ibizalla on jo "kaukana" takanapäin mutta reissusta jäi käteen muutakin kuin krapula, nimittäin Frankfurt ! Lensin Lufhansalla Frankfurtin kautta, ja siinä oli puolikas päivä aikaa lähteä seikkailemaan keskustaan. Tutustuin koneessa vierustovereihini jotka yllättäen olivat myös matkalla lyhytlomalle Ibizalle. Päätettiin sitten lyöttäytyä yhteen ja lähteä pienelle ekskursiolle meille kaikille tuntemattomaan kaupunkiin.

Lentokentältä pääsee mm. S8 ja S9 - junilla suoraan Hauptbahnhofin asemalle, joka on päärautatieasema keskustassa. Junamatka kestää n. 12 minuuttia ja junia kulkeekin n. 10 minuutin välein, ainakin arkipäivänä aamupäivällä. Junalippuja saa ostettua automaateista raiteelta (kunhan on tarpeeksi pientä rahaa), ja itse ostin päivälipun jonka hinta oli 9,10e. Se tuli halvemmaksi kuin kaksi yhdensuuntaista lippua.

Kaupunki itse oli hyvin erikoinen ja seesteinen. Arkkitehtuurissa yhdistyivät vanhat koristeelliset rakennukset moderneihin pilvenpiirtäjiin. Aamupäivällä missään ei edes ollut juuri ketään ja saimmekin köpötellä ympäriinsä ylhäisessä yksinäisyydessämme.

Suosittelen tutustumaan Frankfurtiin jatkolentojen väliajalla sillä kaupunkiin ja takaisin pääsee varmasti ja nopeasti. Mitään supererikoista en ainakaan itse ehtinyt näkemään mutta ainakin oli jotain muuta tekemistä kuin lentokenttään tutustuminen. Minulla on myös saksalaisia sukujuuria joten siksikin houkutus minulle ennestään tuntemattomaan maahan oli suuri.

Mun harmikseni mulla oli vielä kamerassa 50mm objektiivi kiinni (eikä tietenkään kameralaukkua mukana) joten semmoiset yleiskuvat jäi vähän uupumaan. Tässä nyt jonkinmoisia kuvia kuitenkin :

 

Millismaijjis

Automatkailusta

Kello on 11.25, istun Kroatiassa Dubrovnikissa meidän AirBnb-asunnon parvekkeella. Muut porukasta nukkuu jo päikkäreitä tai on uimassa. Tässä meren liplatusta kuunnellen tulin pohtineeksi kaikkea sitä mitä oon viime päivien aikana kokenut. Paljon olen havainnut asioita  omaan maailmankuvaani muuttamaan. Tärkeimpänä niistä ehkä se, miten pieni maailma oikeasti on (vaikka nyt puhutaankin vain Euroopasta).

Ensinnäkin, mun mielestä on ihan mieletön ajatus ajaa Etelä-Eurooppaan autolla. Siis sen takia että siinä ei hämärry välimatkat niinkuin lentäessä. Kun ajat ja katsot konkreettisesti sen koko reissun ikkunasta ulos että missä mennään, niin siinä saa koko sen alueen haltuun ihan eri tavalla kuin että suhaat tuolla 10 km korkeudessa miljoonaa muutamassa tunnissa perille. Siinä näkee muutoksen maastossa, kasvistossa ja kulttuurissa, että mitä siinä välissä on verrattaessa kotimaata ja kohdemaata. Kuinka tähän on tultu.

Maailman pienuus on ollut mulle ennenkin tuttua kaikenmoisten satunnaisten ihmisten tapaamisen kannalta. Viimeksi Thaimaassa törmäsin erääseen brittiläiseen työkaveriini johon tutustuin Ibizalla. Myös siinä vaiheessa kun ajoin Suomesta Valko-Venäjälle ja matka oli samaa luokkaa kuin Helsingistä Rovaniemelle, pohdin näitä mittasuhteita jonkun verran.

Mun osalta tää reissu alkoi Minskistä, Valko-Venäjältä ja nyt ollaan Dubrovnikissa Kroatiassa. Ollaan ajettu Puolan, Slovakian, Unkarin ja Bosnia-Herzegovinan läpi tänne viikossa, ja aikamoista juoksemista on kyllä ollut tää reissu kaikilta osin. Budapestissä vietettiin kaksi yötä, täällä ollaan oltu kaksi ja huomenna lähdetään ajamaan kohti Pulaa. Me päädyttiin skippaamaan Serbia, Montenegro ja Albania siksi, että kukaan meistä ei ymmärtänyt ennen tälle reissulle lähtöä, kuinka suuruudenhullua oli ajatella että tollasella tahdilla voi "vetää maita läpi". Tänään me rentoudutaan (eli mennään Dubrovnikin vanhaa kaupunkia kiertelemään ja ollaan vaan). Alkuperänen suunnitelma oli se, että tällä hetkellä istuttaisiin taas autossa kohti Montenegroa.

 Että silleen vinkkinä vaan; väljemmät aikataulut kunniaan!

Mulla riittää tästä reissusta niin paljon kerrottavaa että. Alan kirjottaa postauksia sitten kun pääsen kotiin täältä ja saan muuton hoidettua (sain asunnon Kalliosta).

Millamaija