Valko-Venäjän hintataso ja palkat

Käytiin eilen "Hipermarketissa", jumalattoman kokoisessa kaupassa josta pitäis löytyä kaikki. 

Mutta, (Vovan äänellä:) "It's Belarus baby!"

Ei, täältä ei löydy. Kauppaan mentäessä valikoima on joka kerta hieman eri, kivennäisvesistä vihanneksiin. Tällä kertaa jäi ostamatta avokadot ja mätien kurkkujen joukosta löysin kaksi avomaanurkkua jotka oli käytettävissä. Se onkin hauska arjen jännitys kun menee kauppaan eikä voi kulkea automaatiolla keräten "asioita" kärryynsä kun "asiat" vaihtaa paikkaa, niitä ei ole tai niiden tilalla on jotain muuta.

Tätä samaa oon ihmetellyt jo alusta alkaen hyvin monen ruoka-aineen kohdalla kuten rahkat, sipsit, energiajuomat, kivennäisvedet, siiderit, vihannekset, hedelmät, vareniki.. lista koskee siis käytännössä kaikkea. Kävipä joskus muinoin niinkin että kierrettiin kaksi kauppaa joissa ei ollut tupakkaa, kolmannesta löytyi. Täällä kaikki on vähän niinkuin niin ja näin tai sit ei ollenkaan.

Mitä täällä asiat sitten maksaa? 

BYR = Valko-Venäjän rupla

1€ on vaihdellut 17 000 - 24 000 BYR, kirjoitushetkellä 22.1. kurssi on 22 288,42 BYR

Yleisesti olen käyttäny laskukaavaa että jaan puoliksi, se on keskiarvoisesti melko lähellä totuutta. 

Esim. 400 000 BYR on n. 20e

Suurin osa elintarvikkeista on ostettu halvimpina vaihtoehtoina ja halvimmasta kaupasta paitsi koiranruoka tulee eläinkaupasta. 

Eläimet:

koiran markettiruoka 1kg  22 000 

koiranruoka 1kg eläinkaupassa (Purina Pro Plan) 79 000 - 83 000

koiranruoka 1kg (Acana) 130 000

kananjalka 1,5kg 13 950

rabies-rokotus 75 000 = 3,3e

kynsien leikkaus 25 000 

Elintarvikkeet:

banaani 1kg 23 700

mandariini 1kg 25 600

päärynä 1kg 21 700

omena 1kg 11 500

avomaankurkku 1kg 27 500

tomaatti 1kg  34 900

veg. majoneesi 900ml 17 700

vehnäjauho 2kg 17 700

mustat oliivit 300g 14 800

vihreät oliivit 300g 12 900

mysli 400g 23 900

keitetty punajuurisuikale 0,5kg 13 300

jauhettu mustapippuri 20g 13 100

soijasuikaleet 100g 9 500

ketsuppi 300g 13 400

riisi 0,9kg 12 900

punainen riisi 0,8kg 30 600

tattari 0,7kg 12 900

linssi 0,5kg 16 300

hernesäilyke 450g 14 800

papusäilyke 400g 9 900

tomaattimehu 2l. 19 500

soijamaitojauhe 150g 17 700

musta tee 100 pussia 22 700

kivennäisvesi Bon Aqua vadelma 2l. 9 9 00 

pinaattipakaste 450g 18 300

mansikkapakaste 400g 27 300

vadelmapakaste 400g 33 500

valkosipuli 1kg 49 900

inkiväärisuikale mausteliemessä 500g 43 000
tofu erikoisliikkeestä, itsetehtynä 400g 38 000
tofu kaupassa 200g 70 000

Muut:

hammastahna Colgate triple action 100ml 12 900

viemärin avauslitku 1l 14 400

vessapaperi "extra soft" 4 rullaa 10 900

astianpesuaine 450ml 12 900

Täällä on käytössä pelkät setelirahat. Ennenhän täällä oli valkovenäjän ruplojen lisäksi kopeekat, kolikot. Kurssi heittelee kokoajan. Ihmiset tallentavat pankkiin rahaa euroina ja dollareina, sillä tämä heidän oma valuuttansa on niin epävakaa ettei sen varaan voi laskea mitään.

Esimerkki: Viime kesänä kun valkovenäläinen henkilö halusi lähteä EU:hun ja vaihtoi rahaa, hän sai 100e 1 700 000 ruplalla. Nyt kun valkovenäläinen ostaa 100e, hän maksaa siitä 2 280 000ruplaa. Siinä välissä on 580 000ruplaa joka on tämä päivän kurssilla 25,75e. 

Tässä vähän osviittaa miten valkovenäläiset tienaavat kuukaudessa, tilasto marraskuulta:

Lähdesivusto

Vähemmän kuin 2 000 000 2,8%

3 000 000 - 4 000 000 15%

4 000 000 - 5 000 000 14,6% 

5 000 000 - 6 000 000 13,3

6 000 000 - 8 000 000 19,3

8 000 000 - 10 000 000 

enemmän kuin 10 000 000 11%

enemmän kuin 20 000 000 1,4%

vähemmän kuin 6 000 000 59,6% - 6milj. rupl. = 266,38e eli saman verran kuin mun uusi kiippari.

Kesällä täällä tulee voimaan valuuttamuutos jolloin rahoista lähtee nollat veks. 200 000 ruplaa vaihtuukin 200 ruplaksi ja pienimmät tippuu pois. Saa nähdä miten tämä muutos vaikuttaa maan talouteen. Maan, jonka uutisissa hehkutetaan mikä alue on voittanut perunanviljelyssä, maa jossa palkkaekstrat saadaan kiloina kaalia ja perunaa. Tämä on sataprosenttinen perunamaa.

Allaolevassa kuvassa valkovenäjän kaikki rahayksiköt, yht. 386 600 = 17,17e

Tänne kun tulin ekaa kertaa ja vaihdoin rahaa, tuntui kuin olisin miljonääri kun oli niin tuuheat setelit. Niin paljon että mun lompakonkäyttö tuli mahdottomaksi. Suomessa kun harvemmin (lue: ei ikinä) ole mitään SETELINIPPUA =D

Millamaija millionaire

Menorca 2012

Mallorcan ja Ibizan jälkeen rakastuin Baleaareihin. Niiden karu luonto, mahtavat kokemukset joita saarilla koin sekä halu nähdä lisää, enemmän, kaikki, saivat minut varaamaan matkan Menorcalle. Tämä oli kolmas syksy putkeen kun matkustin Välimerelle. Eihän tätä vuotuista saarikierrosta voinut jättää väliin mistään hinnasta.

Nyt ollaan vuodessa 2012. Olen 22-vuotias ja täysin hädässä. Olen juuri maksanut netissä viikon matkani Menorcalle. Olen käynyt Espanjalle kuuluvilla saarilla kahdeksan kertaa mutta tämä on ensimmäinen kerta kun lähtisin yksin. Toki pakettimatka lentokenttäkuljetuksineen tuo aikamoisen turvan kun mistään ei tarvitse selviytyä yksin. 

Tälläkin kertaa lähdin "määrittelemättömällä hotellilla" joten majoitukseni selviää vasta paikan päällä. Menorca on Unescon maailmanperintökohde, ja vuoden 1993 jälkeen saarelle ei ole saanut rakentaa enää suuria (valkoisia) hotelleja. Odotan innolla miltä maisemakuva saarella näyttää, sillä en osaa kuvitella Ibizan- ja Mallorcankaltaista saarta hiljaisempana ja luonnollisempana. 

Lentokentällä hyppään bussiin joka ajaa Cala Galdanaan. Ihmisiä tiputellaan muutamaan paikkaan, mm. suureen rumaan valkoiseen hotelliin. Huokaan helpotuksesta kun en joudu sinne. Olen viimeisessä majoituspaikassa, pienessä valkoisessa kaksikerroksisessa huoneistohotellissa mäen päällä, tavallaan Cala Galdanan poukaman toisen puolen huipulla, ja olen suuresti yllättynyt kun avaan asuntoni oven. Minulla on suuri kaksio avokeittiöllä ja parvekkeella! Wau!

Cala Galdana sijaitsee saaren keskellä jos katsotaan etäisyyttä kahteen suureen kaupunkiin Ciutadellaan sekä pääkaupunki Maoon. Molempiin on hyvät bussiyhteydet joita hyödynnänkin ja lähden tutkimaan kaupunkeja, eri päivinä tosin. 

Ciutadella:

Mao:

Kaupunkiseikkailujen vastapainoksi päätin vuokrata maastopyörän ja lähteä polkemaan. Saaren ympäri kulkee n. 180km mittainen saaren rantaviivaa mukaileva muinainen hevospolku Cami de Cavalls joka on nykyään pyöräily- ja patikointikäytössä. Sen varrella on monta pientä salaista rantaa, ja oman rauhan kiilto silmissä lähdinkin niitä metsästämään. 

Vuokrasin pyörän keskellä päivää, kuumimpaan aikaan, ja näin kokemattomana maastopyöräilijänä voin sanoa että oli kyllä aivan mahtava kokemus vaikka tiukkaa tekikin. Polku oli ajoittain kelvoton pyöräilyyn, ja vaikeita nousuja, kivikkoa ym. oli paljon. Oli siistiä haastaa itsensä "pääsenkö ajamaan tuon kivikkoisen ylämäen?" ja puskea täysiä. Harmikseni vuokrasin pyörän vain neljäksi tunniksi, vuokraaja sanoi että siinä ajassa ehdin löytää lähimpiä poukamia ja tulla takaisin. Riehaannuin pyöräilystä niin paljon että en edes päätynyt yhdellekkään rannalle vaan poljin pitkin vuohien kansoittamia peltoja ja jyrkkiä nousuja niin pitkälle kuin kahdessa tunnissa ehdin, sitten käännyin takaisin. Kilometrejä kertyi yhteensä 11 johon voi lisätä matkan Cala Galdanan pyörävuokraamosta reitin alkuun. 

Mikä Menorcassa yllätti, oli sen todellinen hiljaisuus ja länsimaisen turistikulttuurin vähyys. Suurin osa turisteista oli Manner-Espanjasta ja eräälläkin rannalla eräänä kauniina aurinkoisena päivänä olin ainoa vaaleahiuksinen.

Menorca oli aivan ihana! Täysi kymppi matkakohteena. Toivon että jonakin päivänä palaan pelipaikoille. Mulla olisi haaveissa pyöräillä tai ratsastaa saaren ympäri. Se kestää viikon ja ymmärtääkseni saarella järjestetään kyseisiä retkiä. 

Muuta tekemistähän siellä ei oikein ole kuin hengailla ja käppäillä pitkin ihania polkuja. Kelpaa <3
Tämä reissu myös avasi minulle uuden maailman; maailman jossa voin mennä ihan mihin vaan, ja nyt sitä mennään!

Millamaija menorcalainen

Onko muilla ihania Menorca-kokemuksia tai onko joku jopa mennyt tuon Cami de Cavallsin ympäri? olisi ihana lukea kokemuksia siitä reissusta :) 

Ibiza y Formentera 2011

Nyt eletään vuotta 2011. Melkein tarkalleen puoli vuotta Mallorcan reissun jälkeen janoan lisää, enemmän. Ihastuin Magalufin meininkiin ja nyt haluan Ibizalle.

Olin nähnyt paljon kuvia ja matkakertomuksia, lukenut tästä jo nyt bileytyneestä alunperin hippien saaresta Mallorcan lähimaastossa. Painostan itseni ja matkakumppanini lähtemään Ibizalle. Ostamme lennot ja hotellit jo maaliskuussa syyskuussa tapahtuvalle 9 päivän reissulle. Seuraavat puoli vuotta sitten odotellaan..

Vuonna 2011 Ibizalle ei tehty Suomesta suoria lentoja halukkaiden vähyyden vuoksi joten lennettiin ensin Lontooseen ja sieltä sitten perille.

Lentomatka Lontoosta Ibizalle on unohtumaton kokemus. Halpalentoyhtiön kone on täynnä kännisiä laulavia brittituristeja, osasyynä lentokoneen ilmainen alkoholitarjoilu. Otan mallia kanssamatkustajista ja juon suosituimman drinkin, Bloody Maryn, päästäkseni tunnelmaan. Britit laulaa "ooo o o o ooo-ooo" ja fiilis on mitä loistavin. Ibiza yllättää minut jo lentokoneessa.

Hotelli hommattiin Playa D'en Bossan rannan läheltä, sillä kuulemani mukaan San Antonio on paljon levottomampi alue. Hotellin nimeä en kuollaksenikaan muista, mutta suosittelen (heh). Jos joku vaikka kuvista tunnistaisi.

Eräs Ibizan meininkiä kuvaava tarina: Yhtenä kauniina päivänä hotellin uima-altaalle aurinkotuoleihin tuli kolme jätkää päiväunille muovikassien kera. Luultiin, että he olivat hotellin asukkeja kunnes tuntien jälkeen he nousivat ja jatkoivat matkaa :D Hotellimme oli siis vain välietappi rankan päivän keskellä.

 Toinen unohtumaton kokemus oli bilebussit. Saaren suosituimmat klubit Amnesia ja Privilege sijaitsevat yhtä kaukana Platja D'en Bossasta sekä San Antoniosta joten klubeille on järjestetty ilmaiset bilebussit bilekansaa kuskaamaan. Vaikka busseja lähtee säännöllisin väliajoin, on ihmisiä silti joka kerta liikaa ja kaikki eivät mahdu bussiin. Taas kerran brittituristit ottavat saman tunnarin käyttöön ja bussi muuttuu hetkellisesti tunnelmaltaan jalkapallo-ottelun katsomoksi. Osa tömistelee ja kaikki taputtavat. Hullua.

Kuvassa auringonlasku San Antoniossa kuuluisan Cafe Del Marin edustalla. Yksi Ibizan legendaarisista must-jutuista.

 Kuvassa Eivissan linna josta lisää vuoden 2013 Ibizan reissupostauksessa.

Eräänä päivänä lähdettiin sitten lautalla Formenteralle, Ibizan alla sijaitsevalla turkoosivetiselle saarelle viettämään päivää. Saari oli kuiva, kuuma ja kaunis sekä täynnä turisteja. Jokaisessa ravintolassa soi musiikki ja Ibizan bilemeininki oli siis saapunut tänne asti. Muuta tekemistä saarella ei oikein ollutkaan kuin ylensyöminen, juominen ja auringonotto.

Täälläkin ehdittiin vuokrata skootteri, ajella pitkin saarta, ottaa tatuoinnit, bilettää.. Nähtävyyksistä mainittakoon Hamsin tippukiviluolat joka oli mielenkiintoinen kokemus luolien historian takia. Salakuljettajat ovat kiivenneet ylös kivistä seinämää noihin luoliin piilottamaan mm. tupakkaa. Heidän on täytynyt ryömiä sisään makuultaan pilkkopimeään. Aikamoista touhua.

Ibizalta löytyy siis melkoisen laidasta laitaan touhuamista kaikille. En kuitenkaan suosittelisi lapsiperheille jokapuolella (erityisesti rantabaareissa) pauhaavan musiikin sekä sekavien ihmisten takia. Sekavat ihmiset ovat mukavia ihmisiä, ainakaan itse en ole joutunut ongelmiin yhdenkään henkilön kanssa. Kaikilla on hauskaa, toisin kuin porvoolaisessa grillijonossa jossa tulee turpaan jo pelkästä katseesta. Bileitä mainostetaan myös yläosattomilla naisilla. Aikamoinen aikuisten huvipuisto ettenkö sanoisi!

Ibiza on yksi Välimerellä sijaitsevista Baleaareista Mallorcan ja Menorcan ohella. Menorcasta tulossa oma postauksensa myöhemmin. Ibizasta tulossa myös vuoden 2013 matkasta lisää infoa. Aikasempi postaus Ibizalla työskentelystä  (sama 2013-reissu) on jo julkaistu.

Millamaija