Menorca 2012

Mallorcan ja Ibizan jälkeen rakastuin Baleaareihin. Niiden karu luonto, mahtavat kokemukset joita saarilla koin sekä halu nähdä lisää, enemmän, kaikki, saivat minut varaamaan matkan Menorcalle. Tämä oli kolmas syksy putkeen kun matkustin Välimerelle. Eihän tätä vuotuista saarikierrosta voinut jättää väliin mistään hinnasta.

Nyt ollaan vuodessa 2012. Olen 22-vuotias ja täysin hädässä. Olen juuri maksanut netissä viikon matkani Menorcalle. Olen käynyt Espanjalle kuuluvilla saarilla kahdeksan kertaa mutta tämä on ensimmäinen kerta kun lähtisin yksin. Toki pakettimatka lentokenttäkuljetuksineen tuo aikamoisen turvan kun mistään ei tarvitse selviytyä yksin. 

Tälläkin kertaa lähdin "määrittelemättömällä hotellilla" joten majoitukseni selviää vasta paikan päällä. Menorca on Unescon maailmanperintökohde, ja vuoden 1993 jälkeen saarelle ei ole saanut rakentaa enää suuria (valkoisia) hotelleja. Odotan innolla miltä maisemakuva saarella näyttää, sillä en osaa kuvitella Ibizan- ja Mallorcankaltaista saarta hiljaisempana ja luonnollisempana. 

Lentokentällä hyppään bussiin joka ajaa Cala Galdanaan. Ihmisiä tiputellaan muutamaan paikkaan, mm. suureen rumaan valkoiseen hotelliin. Huokaan helpotuksesta kun en joudu sinne. Olen viimeisessä majoituspaikassa, pienessä valkoisessa kaksikerroksisessa huoneistohotellissa mäen päällä, tavallaan Cala Galdanan poukaman toisen puolen huipulla, ja olen suuresti yllättynyt kun avaan asuntoni oven. Minulla on suuri kaksio avokeittiöllä ja parvekkeella! Wau!

Cala Galdana sijaitsee saaren keskellä jos katsotaan etäisyyttä kahteen suureen kaupunkiin Ciutadellaan sekä pääkaupunki Maoon. Molempiin on hyvät bussiyhteydet joita hyödynnänkin ja lähden tutkimaan kaupunkeja, eri päivinä tosin. 

Ciutadella:

Mao:

Kaupunkiseikkailujen vastapainoksi päätin vuokrata maastopyörän ja lähteä polkemaan. Saaren ympäri kulkee n. 180km mittainen saaren rantaviivaa mukaileva muinainen hevospolku Cami de Cavalls joka on nykyään pyöräily- ja patikointikäytössä. Sen varrella on monta pientä salaista rantaa, ja oman rauhan kiilto silmissä lähdinkin niitä metsästämään. 

Vuokrasin pyörän keskellä päivää, kuumimpaan aikaan, ja näin kokemattomana maastopyöräilijänä voin sanoa että oli kyllä aivan mahtava kokemus vaikka tiukkaa tekikin. Polku oli ajoittain kelvoton pyöräilyyn, ja vaikeita nousuja, kivikkoa ym. oli paljon. Oli siistiä haastaa itsensä "pääsenkö ajamaan tuon kivikkoisen ylämäen?" ja puskea täysiä. Harmikseni vuokrasin pyörän vain neljäksi tunniksi, vuokraaja sanoi että siinä ajassa ehdin löytää lähimpiä poukamia ja tulla takaisin. Riehaannuin pyöräilystä niin paljon että en edes päätynyt yhdellekkään rannalle vaan poljin pitkin vuohien kansoittamia peltoja ja jyrkkiä nousuja niin pitkälle kuin kahdessa tunnissa ehdin, sitten käännyin takaisin. Kilometrejä kertyi yhteensä 11 johon voi lisätä matkan Cala Galdanan pyörävuokraamosta reitin alkuun. 

Mikä Menorcassa yllätti, oli sen todellinen hiljaisuus ja länsimaisen turistikulttuurin vähyys. Suurin osa turisteista oli Manner-Espanjasta ja eräälläkin rannalla eräänä kauniina aurinkoisena päivänä olin ainoa vaaleahiuksinen.

Menorca oli aivan ihana! Täysi kymppi matkakohteena. Toivon että jonakin päivänä palaan pelipaikoille. Mulla olisi haaveissa pyöräillä tai ratsastaa saaren ympäri. Se kestää viikon ja ymmärtääkseni saarella järjestetään kyseisiä retkiä. 

Muuta tekemistähän siellä ei oikein ole kuin hengailla ja käppäillä pitkin ihania polkuja. Kelpaa <3
Tämä reissu myös avasi minulle uuden maailman; maailman jossa voin mennä ihan mihin vaan, ja nyt sitä mennään!

Millamaija menorcalainen

Onko muilla ihania Menorca-kokemuksia tai onko joku jopa mennyt tuon Cami de Cavallsin ympäri? olisi ihana lukea kokemuksia siitä reissusta :)