"Ihana Thaimaa" - postaus osa 1/3; Bangkok ::--D

Jälleen kerran Thaimaan reissu tuli, ja meni. Kaikki alkoi eräänä talvisena iltana kun olin vääntänyt vegaanisia susheja että olisi kiva tulla kotiin viikon työrupeamasta. No, niinhän se olikin, ja kumppani ilmotti et ostaa meille matkan johonkin! Me sitten ostettiin alunperin kahen viikon lennot Miamiin, mutta jouduttiin perumaan ne, ja niin päädyttiin taas kolmen päivän varotusajalla ostamaan lennot Bangkokiin kolmeks viikoks kun löytyi niin halvalla. Meinattiin Jamaicaa, mutta luettuamme Jamaican homovastasuudesta, ei todellakaan haluttukaan sinne. Siellä hakataan ihmisiä kuoliaaks homouden takia. Loppupeleissä homona matkaaminen ei oo niin helppoa, täytyy aina selvittää ennakkoon mihin voi mennä, ettei päädy kadulle raadoksi. Thaimaa oli tuttu ja turvallinen, ja sinne oli helppo lähtee nopeella varotusajalla taas pyörimään. Jäihän meillä viimeks semmonen tunne, et tänne palataan vielä kattomaan tiettyjä paikkoja.

Lennot ostettiin SuperSaverilta ja ne makso 515e / hlö, sisältäen vaihtolennot Pariisin ja Hong Kongin kautta. Oli muuten hirvein lentomatkarulianssi mitä oon koskaan kokenu. Viimekshän me lennettiin Aurinkomatkoilla suoraan Krabille. Tällä kertaa lentohötäkkä kesti yli vuorokauden, ja se alkoi puolenyön jälkeen yhden aikoihin (eka valvottu yö), lennot vaihtoineen kesti yli vuorokauden (toinen valvottu yö) ja myöhemmin selviää montako valvottua yötä lisää reissu sisältääkään..

Oltiin valmistauduttu hyvin kaikenmaailman härpäkkeillä (niskatyynyt, silmälaput, korvatulpat) mut jumalauta ne lentokoneen tuolit. Mä en oo kuunaan ymmärtäny et miten kukaan voi niissä nukkua. Mä oon lentäny lukuisen lukuisia kertoja vaikka ja minne, ja aina kun on nukahtamassa, pää retkahtaa jotenki vammasesti, kuola rupee valumaan, tai lentoemäntä kysyy haluatko ruokaa. Selkää särkee ja se päätukiki on mitotettu jollekki ihan muulle vartalonmallille.

Lennettiin Cathay Pacificilla neljä lentoa kuudesta, ja oon reippaasti sitä mieltä, et se on paras lentoyhtiö niistä, millä itse oon joskus lentänyt. Oon lentäny ainakin Finnair, Lufthansa, Thomas Cook Airlines, British Airways, KLM, easyJet, mut tää oli ihan omaa luokkaansa. Johtukohan siitä näytöstä jota pysty räplää koko matkan :-D Ja siitä että asiakaspalvelu oli huippuluokkaa! Ja siitä että kaikki juomat ja ruuat oli ilmasia koko lennon ajan! Huikeeta!
(kliseinen lentokoneensiipikuva, Hong Kongin lentokentältä ja alinna Bangkok)

Saavuttiin aamupäivällä Thaimaan aikaa Bangkokiin, väestöltään suurimpaan kaupunkiin missä kumpikaan on koskaan käynyt. Oltiin taas rinkkameiningillä, ja moni oli suositellut meille reissun aloittamista Khao San Roadilta, niin päätettiin sompailla sinne päin ja miettiä että mihin oikein halutaan suunnata. Hypättiin lentokeltältä lähtevään junaan, ja jäätiin Makkasan:in asemalla. Näkymä oli tuo ylläoleva, ja saasteet iski hengitykseen melkoisella voimalla. Koskaan suurkaupungissa käymättömänä, en osannut odottaa niin tunkkaista meininkiä. Hetken aikaa hullua autovilinää katseltuamme, päädyttiin ottamaan pari paikallista bussia, niin päästäis halvimmalla.
Ensin hypättiin bussiin numero 38, mentiin pari pysäkkiä, vaihdettiin bussiin 2, joka vei meiät Khao San Roadille.. Bussimatkat makso noin 79bathia per hlö.

Khao San Road ei ollut ihan sitä mitä me kuviteltiin =D
Me luettiin paljon juttuja netistä ja siellä luki että "se on oikein mainio paikka aloittaa reppureissaus, sieltä saa kaiken mitä tarvitsee viisumeista bikineihin". Okei, kuullostaa ihan jees mut sit kun me päästiin paikan päälle, tajuttiin että se oli kuin Phi Phi mut koottu keskelle katua =D Samat rätit siellä roikku näköjään vuodesta toiseen, sama kusetusmeininki ja SAMANLAISET MÖYKKÄÖYKKÄBILEET siis ei helvetti..
Me otettiin semmonen yksinkertanen huone sängyillä Harn - nimisestä guest housesta tosta ihan alkupäästä. (Makso 300bathia per yö, suihkut ja vessat yleiset.) No siinä sitten ajateltiin pitkän lentourakan jälkeen käydä illalla parin kaljan voimin nukkumaan, niin eikös toi katu muuttunu bileiksi ja toki meidän ikkuna oli siinä pahimman bassonjytkeen lähimaastossa. Hahahahaaa eihän siinä voinu muuta tehä ku ostaa toukkia ja heinäsirkkoja, tunkee niitä lähentelevässä psykoosissa turpaansa ja kitata Changia ku taustalla soi "wiggle wiggle wiggle".

Lopulta meidän kaljanlipitys meni siihen, että valvottiin auringonnousuun saakka, eikä saatu siis nukuttua jo kolmantena yönä putkeen. Rupes tuntumaan siltä ettei ihminen oikeesti tarvii unta mihinkään. Me oikeesti mentiin sänkyyn ja koitettiin nukkua mut ei se uni vaan tullu. Jetlag veti meiän kehojen rytmit niin pihalle et paranneltiin sitä koko ensimmäinen viikko. Se oli aika kauheeta aikaa.

Bangkokissa me vietettiin kylläkin vaan 2 yötä tässä kohta reissua. Näistä muutamasta vuorokaudesta on hyvin vähän kuvia meistä, sillä kolmen yön unettomuus tekee tehtävänsä hipiässä kuin hipiässä..

MM